Hyppää sisältöön

Miten sovitusvaiheessa syntyvä kontaminaatio vaikuttaa keraamisen restauraation kiinnittymiseen?

Sovitusvaiheessa syntyvä kontaminaatio heikentää keraamisen restauraation sidoslujuutta merkittävästi, koska sylki, veri ja sovituspastat estävät primerin ja sementin tehokkaan kiinnittymisen keraamisen pinnan mikrorakenteeseen. Kontaminoitunut sidospinta on aina puhdistettava materiaalille sopivalla menetelmällä ennen sementointia, sillä pelkkä vesihuuhtelu ei poista kaikkia sidosta heikentäviä jäämiä. Seuraavissa osioissa käymme läpi kontaminaation mekanismit, puhdistusmenetelmät ja protokollan, jolla riski minimoidaan.

Mitkä aineet kontaminoivat keraamisen pinnan sovituksen aikana?

Keraamisen restauraation sidospinta kontaminoituu sovituksen aikana useista eri lähteistä. Sylki on yleisin kontaminantti, ja se levittyy sidospinnalle välittömästi, kun restauraatio viedään suuhun. Veri, sovituspastat, käsien rasva sekä suuveden jäämät voivat kaikki muodostaa ohuen kalvon sidospinnalle ja estää sementin optimaalisen kiinnittymisen.

Sovituspastat ovat erityisen haasteellisia, koska niiden sisältämät öljypohjaiset ainesosat tarttuvat tehokkaasti keraamisen pinnan mikrorakenteeseen. Pelkkä huuhtelu ei välttämättä poista tätä kalvoa kokonaan. Myös lateksikäsineiden puuteri ja käsittelyvälineistä siirtyvät jäämät voivat kontaminoida sidospintaa huomaamatta. Jokainen näistä aineista muodostaa esteen, joka heikentää sekä mekaanista mikroankkurointia että kemiallisen sidoksen muodostumista.

Miten kontaminaatio heikentää keraamisen restauraation sidoslujuutta?

Kontaminaatio heikentää keraamisen restauraation sidoslujuutta estämällä primerin ja yhdistelmämuovisementin suoran kontaktin keraamisen pinnan kanssa. Kun sylki tai rasva peittää sidospinnan, silaani tai MDP-primeri ei pääse reagoimaan keraamisen materiaalin pintarakenteiden kanssa, jolloin kemiallinen sidos jää puutteelliseksi tai ei muodostu lainkaan.

Mekaaninen kiinnittyminen kärsii myös. Lasikeraamisen materiaalin, kuten litiumdisilikaatin, etsauksella luotu mikrohuokoinen pinta menettää tehonsa, jos huokoset täyttyvät kontaminanteista ennen sementointia. Yhdistelmämuovisementti ei pääse tunkeutumaan pinnan mikrorakenteeseen riittävän syvälle, mikä pienentää todellista sidospinta-alaa.

Kontaminaation vaikutus ei aina ole silminnähtävä. Sidospinta voi näyttää puhtaalta, vaikka se olisi kalvomaisen likainen. Tästä syystä luottaminen pelkkään visuaaliseen arviointiin ei riitä, vaan kontaminoitunut pinta on aina käsiteltävä systemaattisesti ennen sementointia.

Miten kontaminoitunut keraaminen pinta puhdistetaan tehokkaasti?

Kontaminoitunut keraaminen sidospinta puhdistetaan materiaalille soveltuvalla menetelmällä, joka voi sisältää ultraäänipuhdistuksen, alkoholipuhdistuksen tai muun valmistajan hyväksymän puhdistusaineen käytön. Puhdistusmenetelmä valitaan aina restauraatiomateriaalin ja käytettävän sementointijärjestelmän ohjeiden mukaan, koska eri materiaalit reagoivat eri puhdistusaineisiin eri tavoin.

Pelkkä vesihuuhtelu ei riitä, jos sidospinnalla on rasvaisia jäämiä tai sovituspastaa. Alkoholi soveltuu monille keraamipinnoille pintapuhdistukseen, mutta se ei välttämättä poista kaikkia öljypohjaisia kontaminantteja. Joissain protokollissa suositellaan puhdistamista ensin ultraäänipuhdistuksella ja sen jälkeen kuivaamista huolellisesti öljyttömällä paineilmalla.

IPS e.maxin ja zirkonian puhdistukseen ei pidä automaattisesti käyttää samaa menetelmää. Litiumdisilikaattipinnalle sopiva käsittely voi poiketa oksidikeraamisen zirkoniapinnan vaatimuksista. Puhdistuksen jälkeen on tärkeää varmistaa, että sidospinta on täysin kuiva ennen primerin levitystä.

Pitääkö silaanointi ja happoetsaus toistaa sovituksen jälkeen?

Silaanointi on yleensä toistettava sovituksen jälkeen, koska sylki ja muut kontaminantit inaktivoivat silaanikalvon. Happoetsauksen tarpeellisuus riippuu siitä, onko laboratorio jo tehnyt etsauksen ja onko etsauksella luotu mikrorakenne säilynyt ehjänä sovituksen jälkeen. Turhaa tai liian voimakasta uudelleenetsausta on vältettävä, sillä se voi vaurioittaa materiaalia.

Laboratoriossa esikäsiteltyä restauraatiota ei pidä automaattisesti etsata uudelleen vastaanotolla. Jos laboratorio on jo tehnyt etsauksen litiumdisilikaattipinnalle, sovituksen jälkeinen toimenpide on useimmiten pinnan puhdistus ja silaanin uudelleenlevitys, ei uusi happoetsauskierros. Liiallinen etsaus voi muuttaa pinnan mikrorakennetta epäedullisesti.

Zirkonian kohdalla tilanne on erilainen, koska fluorivetyhappoetsaus ei muodosta zirkoniapinnalle vastaavaa etsauskuviota kuin lasikeramiikalle. Zirkonialle käytetyn MDP-primerin vaikutus voi heikentyä kontaminaation myötä, joten primerin uudelleenlevitys on usein tarpeen. Hammaslääkärin on tärkeää tietää, mitä esikäsittelyjä laboratoriossa on jo tehty, jotta vastaanottokäsittely osataan valita oikein. Me InteraDentilla ilmoitamme aina restauraation materiaalin ja tehdyt esikäsittelyt, jotta sementointi voidaan toteuttaa oikealla protokollalla.

Millä protokollalla hammaslääkäri minimoi kontaminaatioriskin sovitusvaiheessa?

Kontaminaatioriski minimoidaan erottamalla sovitusvaihe ja sementointivaihe toisistaan selkeillä toimenpiteillä. Käytännön protokolla sisältää puhtaat käsittelytavat sovituksen aikana, systemaattisen puhdistuksen sovituksen jälkeen ja materiaalin mukaisen primeroinnin välittömästi ennen sementointia.

Tehokkaaseen protokollaan kuuluu seuraavia toimenpiteitä:

  • Käytä puhtaita, puuterittomia käsineitä restauraatiota käsitellessäsi
  • Vältä sovituspastan joutumista sidospinnalle aina kun mahdollista
  • Puhdista sidospinta heti sovituksen jälkeen materiaalille soveltuvalla menetelmällä
  • Kuivaa pinta huolellisesti öljyttömällä paineilmalla ennen käsittelyaineiden levitystä
  • Levitä silaani tai MDP-primeri valmistajan ohjeen mukaisesti puhdistuksen jälkeen
  • Minimoi aika puhdistuksen ja sementoinnin välillä

Esikäsittelyn ja sementoinnin välinen aika on pidettävä mahdollisimman lyhyenä, koska puhdistettu sidospinta voi altistua uudelleen pölylle ja kosteudelle ennen sementointia. Restauraatiota ei pidä jättää käsittelemättömänä odottamaan pitkäksi aikaa puhdistuksen jälkeen.

Hammaslaboratorion ja vastaanoton välinen tiedonkulku on olennainen osa riskinhallintaa. Kun hammaslääkäri tietää tarkalleen, mitä materiaaleja ja esikäsittelyjä restauraatiossa on käytetty, hän voi valita oikean puhdistus- ja primerointikäytännön sovituksen jälkeen. Tämä yhteistyö vähentää merkittävästi riskiä, että keraaminen restauraatio sementoidaan kontaminoituneelle tai väärin käsitellylle sidospinnalle.

InteraDent Finland Oy
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.